Uni on nykyään trendipuheenaihe. Hyvä niin, sillä vihdoin tajuamme, kuinka tarpeellista uni todella on. Uni on elintärkeä osa elämäämme ­– nukummehan noin kolmasosan elämästämme, ja uni pitää meidät kirjaimellisesti elossa. Lue pidemmälle ja saa selville, mitä mielenkiintoista unen aikana tapahtuu, ja mitä unesta ja sen puutteesta seuraa.

 

Uni lataa elimistömme akut ja palauttaa vireyden. Uni myös ylläpitää muistin ja oppimisen edellytyksiä, vastustuskykyä ja aineenvaihdunnan tasapainoa sekä torjuu sairauksia ja ehkäisee stressiä. Seuraavaksi keskitytään muutamaan oleelliseen, tutkittuun tietoon, mitä sinun olisi hyvä tietää unesta ja miksi meidän kaikkien tulisi pitää riittävästä unensaannista kiinni.

 

Putsaa aivot nukkumalla

 

Tuntuuko välillä, että pääsi olisi ikään kuin tukossa? Oletko miettinyt, että uni saattaisi huuhdella sumuisuuden pois?

Yksi merkittävimmistä uudemmista unitutkimuksen löydöksistä on glymfaattinen järjestelmä. Tämä tarkoittaa aivojen unen aikana tapahtuvaa prosessia, jossa aivot putsaavat itseään haitallisista kuona-aineista.

Aivosolujen välissä on aivo-selkäydinnestettä, johon valveilla olon aikana kertyy jäteproteiineja, jotka ovat myrkyllisiä aivosoluille. Unen aikana aivosolujen välitila suurentuu, nesteen määrä kasvaa merkittävästi ja nestekierto tehostuu. Toisin sanoen aivot alkavat putsata itseään.

Aivot huuhtelevat itsestään haitallisia aineita kuin astianpesukone, joka pesee likaa tiskeistä.

Aivojen putsaamisjärjestelmän on todettu poistavan beeta-amyloidi-nimistä myrkyllistä proteiinia. Aivojen hermosoluihin kasaantunut beeta-amyloidi on tutkimuksessa yhdistetty Alzheimerin taudin esiasteiden muodostumiseen. Nukkuminen voi siis osaltaan ehkäistä muun muassa Alzheimerin taudin syntymistä. Uni on aivoille välttämätöntä huoltoaikaa, josta ei kannata tinkiä.

 

Älä kiihdytä solujen vanhenemista valvomalla ­– nuku hyvin ja tarpeeksi

 

Ihminen muodostuu miljoonista soluista, ja uni vaikuttaa niistä jokaiseen. Unenpuutteen ja huonon unenlaadun on todettu aiheuttavan solujen vanhenemista. Kehon vanheneminen liittyy solujen telomeereihin, jotka sijaitsevat kromosomien kärkiosissa suojellen niitä. Telomeerit lyhenevät solun vanhetessa: toisin sanoen mitä lyhyempi telomeeri on, sitä vähemmän solun elinikää on jäljellä.

Liian lyhyet unet ja huono unenlaatu ovat yhteydessä vahingoittuneisiin kromosomien telomeereihin, mikä näkyy vanhenemisena. Tästä syystä panostamalla laadukkaaseen ja tarpeeksi pitkään uneen voimme vaikuttaa pitkän ja terveen elämän saavuttamiseen.

 

Pidä nukkumalla hormonit tasapainossa ja samalla kilot kurissa

 

Nukkumalla tarpeeksi ja hyvin paino pysyy helpommin ihan itsestään kurissa. Unenpuutteen on nimittäin todettu aiheuttavan lihomista. Lyhyen unen jälkeen syömme todennäköisesti enemmän ja epäterveellisempää ruokaa kuin hyvin nukutun yön jälkeen. Unenpuutteesta kärsivälle etenkin rasvaiset ja sokeriset ruoat maistuvat. Tämä johtuu univajeen aiheuttamasta hormonitoiminnan muutoksesta.

Unenpuute voi aiheuttaa kahden ruokahalua säätelevän hormonin, leptiinin ja greliinin, määrissä muutoksia. Leptiini eli kylläisyyshormoni viestii meille, että olemme ruoasta kylläisiä. Tämän hormonin vähentyessä emme ikään kuin tule täyteen samalla tavalla kuin ennen. Greliini eli nälkähormoni puolestaan laukaisee meille voimakkaan näläntunteen. Kun greliinin määrä lisääntyy, kasvaa myös ruokahalumme. Jos kumpi tahansa näistä hormoneista on epätasapainossa, voi syöminen lisääntyä, mikä puolestaan tuo lisäkiloja. Riittävien yöunien saamisen tärkeyttä ei tästäkään syystä tulisi väheksyä.

 

Muista nukkua riittävästi erityisesti flunssakauden iskiessä

 

Saartavatko flunssaiset läheiset tai työkaverit sinua? Tiesitkö, että nukkumalla riittävästi voit parhaassa tapauksessa torjua flunssan? Etenkin flunssakauden aikaan olisi erityisen tärkeää muistaa riittävän unen merkitys.

Tutkimuksen mukaan, mitä vähemmän saa unta viikon aikana ennen kuin altistuu aktiiviselle flunssavirukselle, sitä todennäköisemmin flunssa tarttuu. Esimerkiksi keskimäärin alle viisi tuntia nukkuvat saivat flunssatartunnan lähes 50%:in todennäköisyydellä, kun taas seitsemän tuntia tai enemmän nukkuville kyseinen luku oli vain 18.

Riittävän ja laadukkaan unen merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa. Lukemattomat tutkimukset todistavat unen vaikuttavan keskeisesti hyvinvointiimme ja terveyteemme. Artikkelin luettuasi muista ainakin: jos jostain pitää tinkiä hektisessä ja työntäyteisessä arjessa, ei ainakaan unesta. Unen kautta voimme antaa aivoillemme ja kehollemme niiden tarvitseman lepohetken. Älä siis tunne huonoa omatuntoa lepäämisestä. Ota päiväunet, jos esimerkiksi yöunet jäivät lyhyeksi.