Aivomme ovat alttiina ylikuormitukselle päivittäin, kun nopeatempoiset työpäivät vaativat tekemään yhä enemmän töitä yhä lyhyemmässä ajassa. Tilannetta ei helpota aikaamme leimaava jatkuvasti tavoitettavissa oleminen. Onkin hyvä muistaa, että aivoja voi auttaa palautumaan kuormittumisesta.
DocEmilia-podcastini jaksossa 21 syvennytään selvittämään, millaiset asiat aiheuttavat aivojen kuormittumista, mitä siitä seuraa ja miten sitä voi estää. Keskustelemassa kanssani on aivotutkija Mona Moisala.
Ihannetilanteessa voisimme keskittyä yhteen työtehtävään kerrallaan ja siten saada hoidettua yhden työn valmiiksi ennen seuraavan aloittamista. Valitettava tosiasia on, että nykyajan työelämää kuvaa parhaiten hektisyys ja sirpaleisuus. Lukemattomia työtehtäviä tulisi jatkuvasti hoitaa päällekkäin.
Tutkimusten mukaan multitasking, eli useamman tehtävän yrittäminen tehdä samanaikaisesti, on aivoille kuormittavaa. Vaikka multitasking nimensä mukaisesti viittaa useamman tehtävän samanaikaiseen hoitamiseen, se ei ole sitä. Todellisuudessa ihminen ei pysty tekemään montaa asiaa yhtäaikaisesti, vaan tehtävien välillä hypitään jatkuvasti. Tämä toistuva tehtävästä toiseen vaihtaminen kuormittaa aivojamme.
Keskeytykset ovat haitallisia keskittymisellemme. Suurin osa ihmisistä häiriintyy esimerkiksi ympärillä olevasta puheesta tai vaikka puhelimen soidessa. Kun häiriötekijä nappaa huomiomme siitä, mitä olemme tekemässä, aivomme kuormittuvat ja työnjälki huononee. Tästä syystä olisi olennaista pyrkiä välttämään keskeytyksiä. Kuitenkin älylaitteiden myötä saamme jatkuvasti informaatiota eri kanavista: viestejä, soittoja, pyyntöjä ja ilmoituksia. Tämä jatkuva informaatiotulva väsyttää aivojamme puhumattakaan älylaitteiden haitallisista keskeytyksistä, sillä pienikin ääni, kuten WhatsApp-viestin kilahdus puhelimen näytöllämme, keskeyttää heti ajatustyömme.
Multitaskingin ja keskeytyksien ohella myös asioiden mielessä pitäminen kuormittaa aivojamme. Pystymme pitämään muistissamme keskimäärin vain 5–9 asiaa. Jos työmuisti on ääriään myöten täynnä pieniä muistettavia asioita, luova ajatustyö on erittäin haastavaa.
Aivomme ylikuormittuvat helposti nopeatahtisessa työelämässä, mutta mitä siitä seuraa? Keskittymiskyky, luovuus ja suoriutuminen työssä heikkenee ja uuden oppiminen sekä muistiin painaminen vaikeutuu. Siten työnjälki huononee ja väsymys alkaa painaa. Monesti multitasking jää helposti päälle myös töiden jälkeen, mikä voi aiheuttaa vaikeuksia pysähtyä rauhoittumaan ja palautumaan töistä. Aivot jäävät ikään kuin ylikierroksille eivätkä pysty enää tekemään vain yhtä asiaa kerrallaan.
Aivojen ylikuormittumista voi pyrkiä estämään monin eri tavoin. Aivotutkijat Mona Moisala ja Minna Huotilainen esittelevät kirjassaan Keskittymiskyvyn elvytysopas uudenlaisen työpäivän mallin. Jos mahdollista, jaa työpäiväsi kahteen osaan. Omista aamupäivä keskittymistä vaativalle ajatustyölle ja hoida iltapäivällä silpputyöt, kuten puhelut, sähköpostit ja tapaamiset. Tällöin aamupäivällä on mahdollisuus tehdä rauhaa vaativat työtehtävät ilman silppuhommien keskeytyksiä.
Lisäksi listojen tekeminen on erinomainen tapa ulkoistaa muistettavaa informaatiota aivoista. Ilman listoja muistettavat asiat jäävät pyörimään mieleen, jolloin työmuisti kuormittuu. Tästä syystä listoja, kalentereita, muistutuksia ja muita muistin apukeinoja ei turhaan neuvota käyttämään!
Aivojen toimintakyvyn ja palautumisen kannalta uni on välttämätöntä. Yön aikana aivot ikään kuin putsaavat itseään: aivoista huuhdotaan kuona-aineita pois. Lisäksi aivot käsittelevät tietoa yöllä. Unen aikana aivoissa järjestellään asioita, joita on oppinut ja joita on tapahtunut edellisen päivän aikana. Niitä kerrataan ja siirretään pitkäkestoiseen muistiin. Tästä syystä vähäinen uni näkyy oppimiskyvyssä ja muistissa jo seuraavana päivänä.
Unen merkityksellisyys hyvinvoinnin kannalta on osoitettu useasti tutkimuksissa, ja siksi tulisikin pyrkiä nukkumaan laadukasta unta riittävästi, jotta aivot pääsevät palautumaan. Vinkki hyvään uneen on älylaitteiden jättäminen makuuhuoneen ulkopuolelle, sillä tutkimusten mukaan älylaitteiden käyttö juuri ennen nukahtamista heikentää sekä unen laatua että unen kestoa.
Aivoja voi auttaa palautumaan myös liikkumalla. Aivojen kannalta liikunta on erityisen hyödyllistä, silloin kun se tuottaa mielihyvää. Esimerkiksi tanssia rakastavalle tanssissa yhdistyy liikunta, mielihyvä sekä sosiaalisuus, jos tanssii ryhmässä tai parin kanssa.
Jos vielä pohdit, miten pidät hyvää huolta aivoistasi välttäen töiden aiheuttamaa ylikuormitusta, toimi näin:
1. Jos mahdollista, jaa työpäivästäsi rauhaa vaativat tehtävät aamupäivään ja silppuhommat iltapäivään.
2. Ulkoista muistettavat asiat: käytä listoja, kalenteria ja muistutuksia.
3. Hyödynnä keskittymistä helpottavia ääniä. Joitakin auttaa white noise -kohinaääni, toisia tasainen taustahäly ja kolmansia täydellinen hiljaisuus.
4. Pyri vähentämään työympäristösi häiriötekijöitä. Kun työtehtäväsi vaativat rauhaa, mene tilaan, jossa pystyt keskittymään ilman keskeytyksiä.
5. Muista levätä ja rauhoittua tultuasti töistä kotiin.
6. Liiku sinulle mielekkäällä tavalla.
7. Unohda älylaitteet ennen nukahtamista ja anna aivojesi palautua ja putsata itseään rauhassa yön aikana.
8. Muista ennen kaikkea, ettei aivojen ylikuormittuminen vaurioita aivoja pysyvästi, vaan aivot palautuvat kyllä toivuttuaan.
Kuuntele koko podcast-jakso täältä ja saa lisää vinkkejä aivojen kuormituksen estämiseen.
Tutustu Emilian uusimpaan kirjaan!
Aiheeseen liittyvät
14: Suolisto on myös vauvan toiset aivot
Miten ravinto vaikuttaa hedelmällisyyteen? Mitkä ovat yleisimpiä ravintoon liittyviä syitä kun raskaaksi tuleminen ei onnistu? Entä millaisella ruokavaliolla voimme optimoida hedelmällisyyttä? Tällä viikolla Emilian asiantuntijavieraana Lontoossa työskentelevä, naisten hyvinvointiin ja hedelmällisyyteen erikoistunut ravintoterapeutti Sonia Wahlroos.