Tiesitkö, että hermostollamme on kolme eri toimintatilaa, joiden välillä se vuorottelee? Näiden tilojen tunnistaminen voi auttaa sinua ymmärtämään paremmin itseäsi ja muita.

Hermoston kolme toimintatilaa ovat:

1. Lepää ja sulattele
2. Taistele tai pakene
3. Jähmety

Näitä kolmea eri toimintatilaa säätelee kaksi eri hermojärjestelmää:

1. Lepotilaa ohjaava parasympaattinen hermosto.
2. Hälytystilaa ohjaava sympaattinen hermosto

Parasympaattisen hermoston tärkein hermo on kiertäjähermo eli vagushermo, jota me Love Inc Teamissa kutsumme rakkaushermoksi. Parantamalla ja tasapainottamalla vagushermon toimintaa voimme nimittäin kokea enemmän rauhaa ja rakkautta.

Lepää ja sulattele

Parasympaattisen hermoston eli myös vagushermon hallinnoima “Lepää ja sulattele” -tila on kehon luontainen perustila, johon elimistömme palaa takaisin aina kun vain mahdollista.

Tähän tilaan päästessämme koemme helpommin rakkautta, rauhaa, yhteenkuuluvuutta ja turvallisuuden tunnetta.

Parasympaattisen hermoston aktivoituessa sydämemme alkaa hakata rauhallisemmin ja epäsäännöllisemmin. Sormet ja varpaat saattavat kihelmöidä kivasti kun ääreisverenkiertomme paranee. Hengityksemme tasaantuu ja hidastuu. Vatsamme kurahtaa käyntiin ja lihakset rentoutuvat.

Samalla aktiivisuus aivojemme ylimmissä “inhimillisimmissä” osissa lisääntyy ja pystymme näkemään asiat isossa mittakaavassa, kuvittelemaan vaihtoehtoisia tulevaisuudenvisioita, oivaltamaan uusia asioita ja löytämään luovia ratkaisuja. Itsekurimme, itsehillintämme ja tahdonvoimamme paranee. Muistamme mikä on meille oikeasti tärkeää ja tiedämme mitä sydämemme haluaa.

Tunnistat toisissa ihmisissä parasympaattisen hermoston aktivoitumisen pehmeämmästä elekielestä ja siitä, että heidän kasvonsa muuttuvat ilmeikkäämmiksi. Silmiin syttyy säteily, hymy on herkässä. Myös henkilön äänen taajuus muuttuu korkeammaksi ja heleämmäksi ja ääni eloisammaksi.

Jos sinun pitää keskustella jostain vaikeasta asiasta tai tehdä isoja päätöksiä, suosittelemme että odotat kunnes sinä ja ihmiset, joiden kanssa olet asiasta keskustelemassa, ovat lepää ja sulattele -tilassa.

Taistele ja pakene -tila

Kun aivomme epäilevät meidän olevan vähänkin vaarassa, sympaattinen “taistele ja pakene” -hermosto ottaa ohjat käsiinsä ja asettaa kehomme valmiustilaan.

Aivojemme asenne on “parempi katsoa kuin katua”, joten pienikin muutos ulkoisessa ympäristössä tai sisäisessä tilassamme voi käynnistää tämän reaktion.

Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi verensokerin lasku, hormonitasojen romahdus ennen ovulaatiota tai kuukautisia, yllättävä tieto tai jopa ajatus siitä että “onpa mennyt poikkeuksellisen pitkään todella hyvin”.

Sympaattisen hermoston ottaessa ylivallan sydämemme syke kiihtyy ja sen tahti muuttuu tappavan tasaiseksi. Hengitämme nopeammin ja pinnallisemmin. Veri pakenee sisäelimistä lihaksiin, että voimme tarvittaessa juosta nopeammin tai lyödä lujempaa. Ruoansulatus hidastuu tai pysähtyy.

Samalla aivojen alkukantaiset, vaistonvaraista ja automaattista toimintaa ohjaavat kaikille nisäkkäille yhteiset osat aktivoituvat. Näkökenttämme kapenee ja tulevaisuus alkaa näyttää tunnelilta tai umpikujalta. Pienetkin asiat alkavat tuntua elämän ja kuoleman kysymyksiltä.

Samaan aikaan kykymme eläytyä muiden tunteisiin ja ajatuksiin heikkenee. Meistä tulee epäluuloisempia tai suorastaan vainoharhaisia. Koemme olevamme tavallista enemmän oikeassa ja muiden olevan väärässä. Alamme toimia automaattiohjauksella ja tukeudumme vanhoihin selviytymismenetelmiin ja uskomuksiin.

Tunnistat tämän reaktion toisessa siitä, että hänen kasvonsa muuttuvat ilmeettömäksi tai niille jähmettyy yksi ilme. Kehonkieli on jäykkää, kovaa tai aggressiivista. Ääni saa metallisen, kovan sävyn ja puheen nuotti muuttuu tasaiseksi tai robottimaiseksi.

Jähmety-tila

Jos aivomme tulkitsevat uhkaavan vaaran sellaiseksi, ettei sitä vastaan voi taistella eikä paeta, se kytkee yhtä aikaa päälle sekä sympaattisen että parasympaattisen hermoston, jolloin menemme liskomaiseen “jähmety”-tilaan.

Jähmety tilassa sydämemme syke laskee, mutta se jyskyttää yhtä tasaisesti kuin taistele ja pakene -tilassa. Veri pakenee sisäelimistä ja ihosta lihaksiin, mutta samaan aikaan aivot käskevät lihasten olla liikkumatta.

Hengitys hidastuu, aika tuntuu pysähtyvän ja keho tuntuu tunnottomalta. Jähmety-tilaan joutunut saattaa kokea irtautuvansa kehostaan ja tarkastelevansa tapahtumia ikään kuin ulkopuolisena. Pahimmillaan hidastunut hengitys ja hidastuva sydämen voivat johtaa pyörtymiseen.

Jähmety tila voi näyttää taistele tai pakene -tilalta mutta myös siltä, että ihminen on täysin ilmeetön, eleetön ja liikkumaton. Hän vastaa kysymyksiin hitaasti, elottomalla äänellä tai on täysin hiljaa.

Mitä hyötyä eri tilojen tunnistamisesta on?

Ihannetapauksessa olemme valtaosan ajasta lepää ja sulattele -tilassa. Teemme kaikki päätökset ja käymme vaikeat keskustelut levollisella mielellä. Arvioimme muiden käytöstä ja kuuntelemme sydäntämme vain silloin kun olomme on vakaa.

Parhaassa tapauksessa käymme vain muutaman kerran päivässä nopeasti kääntymässä taistele ja pakene -tilassa tarvitessamme lisäpotkua rutiinihommien suorittamiseen, fyysistä vääntövoimaa tai nopeita refleksejä tai asettaaksemme rajat tilanteissa, joissa keskustelu ei auta.

Jähmety-tilaa hyödyntäisimme vain aniharvoin, lähinnä karhun hyökätessä tai kun olemme jäädä kiinni nolossa tilanteessa.

Itsekään en valitettavasti aina elä ihanteellista elämää. Kun huomaan viettäväni liikaa aikaa taistele tai pakene -tilassa tai jähmettyväni ylitsepääsemättömältä tuntuvan ongelman edessä, aloitan yleensä ongelman ratkaisemisen soittamalla hyvälle ystävälle.

Läheisen ihmisen rauhoittava äänensävy ja empaattinen ilme ovat  yksi tehokkaimmista tavoista palauttaa hermostomme takaisin lepää ja sulattele -tilaan.