Tunnistatko itsesi tai läheisesi seuraavasta kuvauksesta:

Pidät energisestä fiiliksestä, jonka saat kun pusket itsesi tavalla tai toisella äärirajoille — tekemällä pitkää päivää, juoksemalla palaverista toiseen, treenamalla täysillä salilla, rajoittamalla rajusti ruokavaliotasi tai bilettämällä vuorokauden ympäri.

Lähdet mieluummin seikkailulomalle tai kaupunkilomalle kuin makaamaan rannalle. Tai ehkä jätät lomat väliin kokonaan, koska ne tuntuvat ajanhaaskaukselta. Et halua olla erossa tietokoneestasi tai älypuhelimestasi, koska pelkäät missaavasi tärkeän puhelun, sähköpostin tai uutisen.

Nukkuminen on sinusta ajanhaaskausta, ajat usein ylinopeutta, kävelet pikatahtia, täydennät muiden lauseita ja vihaat odottamista.

Voi olla, että saat paljon aikaan ja koet eläväsi täysillä, mutta elämänhalusi voi myös altistaa sinut stressiaddiktiolle.

Mitä stressi on?

Stressillä tarkoitetaan kuormitustilaa, jossa “taistele- ja pakene” eli sympaattinen hermostomme aktivoituu. Kehoon virtaa stressihormoneita eli kortisolia, adrenaliinia ja noradrenaliinia (norepinefriinia). Olo tuntuu varsinkin aluksi keskittyneeltä, päättäväiseltä ja energiseltä. Nälän ja kivun tunne katoaa.

Kun kuormitus on lyhytaikaista ja sitä seuraa palautuminen, stressi on positiivista ja hyödyllistä eu-stressiä, joka parantaa suoritustasoa.

Valitettavasti stressihormonien tuomaan energiseen oloon voi jäädä koukkuun, jolloin palautumisen sijaan jatkamme itsemme kuormittamista.

Lisäksi stressiaddiktioon taipuvat ihmiset kokevat usein, etteivät he ehdi nukkua kuin muutaman tunnin yössä.  Ikävä kyllä yöunista tinkiminen kostautuu helposti. Sen lisäksi että jatkuva univaje vastaa jopa yhden promillen humalatilaa, se nostaa merkittävästi stressihormonitasoja.

Jatkuvasti koholla olevat stressihormonitasot lisäävät kehon tulehdustilaa ja laskevat sukupuolihormonitasoja ja näin altistavat niin masennukselle, muistihäiriöille kuin seksuaaliselle haluttomuudelle. Myös aggressiivisuus ja kärsimättömyys voi lisääntyä. Tämä kaikki voi heijastua ihmissuhteisiin ja sitä kautta lisätä entisestään kuormitusta.

Minulla on ollut kiireisiä ja jännittäviä ajanjaksoja elämässäni, jolloin olen ollut niin innoissani ja pää täynnä ideoita, että välillä on ollut vaikea nukahtaa. Toisaalta on ollut niin paljon tehtävää, että välillä on tehnyt mieli tinkiä yöunista.

Minulla on myös kokemusta siitä, mitä tapahtuu, jos innostuksen vallassa ajautuu kuormittamaan itseään liikaa. Tunnistan itsessäni ja osassa ystävissäni taipumuksen koukuttua lisäbuustia tuoviin stressihormoneihin. Siksi muistuttelemme ystävieni kanssa usein toisiamme levon ja palautumisen tärkeydestä.

Vinkkejä stressitasojen kurissa pitämiseen:

1. Päiväunet. Optimaalisin päiväunien pituus on 10 minuuttia.
2. Ystävälle soittaminen. Pelkästään läheisen kanssa puhelimessa puhuminen voi laskea stressitasoja.
3. Metsässä kävely. Luonnossa oleilu parantaa kehon vastustuskykyä ja laskee stressihormonitasoja.
4. Halailu. Puolison, lapsen ja lemmikin halailu laskevat stressitasoja.
5. Epsom-suola kylpy. Lämmin vesi rauhoittaa ja magnesiumia sisältävä Epsom-suola rentouttaa lihaksia.